Kirgisiassa hevonen on aina ollut pyhä eläin
Aamulehti 13.10.06
"Ennen ei ollut hevosia, vain lehmät ja härät vaelsivat ihmisten seurana Kirgisian laajoilla aroilla.
Aina tuulen noustessa ihmiset valtasi kuitenkin outo kaipuu, selittämätön ikävä ja levottomuus; halu laukata, halu lentää.
Niinpä ihmiset yrittivät kaikenlaista, sitoivat kotkan siipisulkia lehmän sarviin, koittivat saada ne laukkaamaan tuulen mukana, aurinkoa vasten. Turhaa. Ei ollut lehmistä lentämään.
Aurinko, kirgiisien ainoa jumala, katseli ihmisten säälittäviä touhuja huvittuneena, lempeästi. Lopulta jumala päätti armahtaa ihmisen ja antaa kömpelölle kaksijalkaiselle kulkijalle kaikkein parhaan lahjan.
Varhain aamulla, usvan hitaasti hälvetessä, ihmiset näkivät kylän kaivolla surusilmäisen, hoikkakaulaiset, pitkäjalkaisen eläimen. Hevosen.
Jotenkin näin kulkee kirgisialainen tarina hevosen synnystä.
Ja Kirgisiassa hevonen on aina ollut pyhä eläin."
"Ennen ei ollut hevosia, vain lehmät ja härät vaelsivat ihmisten seurana Kirgisian laajoilla aroilla.
Aina tuulen noustessa ihmiset valtasi kuitenkin outo kaipuu, selittämätön ikävä ja levottomuus; halu laukata, halu lentää.
Niinpä ihmiset yrittivät kaikenlaista, sitoivat kotkan siipisulkia lehmän sarviin, koittivat saada ne laukkaamaan tuulen mukana, aurinkoa vasten. Turhaa. Ei ollut lehmistä lentämään.
Aurinko, kirgiisien ainoa jumala, katseli ihmisten säälittäviä touhuja huvittuneena, lempeästi. Lopulta jumala päätti armahtaa ihmisen ja antaa kömpelölle kaksijalkaiselle kulkijalle kaikkein parhaan lahjan.
Varhain aamulla, usvan hitaasti hälvetessä, ihmiset näkivät kylän kaivolla surusilmäisen, hoikkakaulaiset, pitkäjalkaisen eläimen. Hevosen.
Jotenkin näin kulkee kirgisialainen tarina hevosen synnystä.
Ja Kirgisiassa hevonen on aina ollut pyhä eläin."
posted by Aino & Fálki @ 11:30 AM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home