Käyntitreeniä

Kerran viikossa käymme yksityistunnilla, jossa pääosin harjoitellaan tölttiä ja tehdään sitä parantavia harjoituksia. Ja Fálkillehan se töltti on vielä vähän vaikeeta (on ravitahtista) johtuen siitä että se on etupainoinen ja käyttää takaosaansa liian vähän. En tietysti syytä hevosta siitä ettei se osaa, vaan meillä on molemmilla opittavaa. Minun täytyy oppia pitämään ohja aktiivisena ja myötäämään salamannopeasti silloin kun hevonen reagoi tai melkein jo silloin kun hevonen ajattelee oikeaan suuntaan. Täytyy siis oppia tuntemaan paremmin mitä hevonen tekee ja ratsastamaan hyvin aktiivisesti koko ajan sen mukaan.

Aloitimme harjoituksen tekemällä pysäytyksiä ensin muutaman askeleen välein ja lopulta yhden askeleen välein. Silloin kun hevonen ei kuuntele tai painaa vastaan, otetaan kovemmin (ellei reagoi ensin pieneen apuun), ja pidättävä liike lähtee koko yläkropasta ja lapaluista. Tasainen pidäte ja heti kun reagoi niin myötäys tulee salamannopeasti. Nopeudessa on minulla paljon opittavaa. Jos minä olen itse hidas niin hevosesta tulee myös hidas. Fálki on jo selkeesti edistynyt tässä asiassa, ja minä :) Onnistuttiin aika hyvin askeleen välein pysäytyksissä, ja riitti tosi pienet avut. Kiva tunne kun joku asia onnistuu!

Jatkettiin harjoitusta siten että lähdettiin hidastamaan käyntiä. Samanlaisella tekniikalla hidastus kuin pysäytys, tilanteen mukaan voimakkaammat avut mikäli painaa ohjalle tai "lähtee viemään käynnissä". Kun pysyi hitaana ja kuuntelevaisena, pidettiin ihan pientä liikettä ohjissa molempien käsien sormilla, ja aina tarpeen vaatiessa pidätettiin voimakkaammin. Tärkeää olisi muistaa aktiivinen käsi ja että suurin osa ajasta myödätään ja pienempi osa ajasta pidätetään eli pidätteet tosi nopeita. Etsitään niitä hetkiä jolloin hevonen melkein pysähtyy ja jää odottamaan eteenpäin ajavaa apua. Myöhemmin kun tämä sujuu käynnissä, samalla periaatteella lähdetään hakemana tölttiä, eli painetaan kaasua takaosalle ja etuosa pidetään kontrollissa.

Käynnissä on hyvä myös asetella hevosta puolelle ja toiselle, se avaa niskan jäykkyyttä. Fálki pyrkii aina asetuksessa kääntymään asetuksen suuntaan, joten asetuksen puoleisella pohkeella täytyy pitää se suorana. Mikä on tietysti vähän hankalaa koska se ei vielä täysin ymmärrä sivulle vievää pohjetta, mutta pikkuhiljaa opetellaan sitäkin.

Käyntityöskentely saattaa kuulostaa tylsältä mutta oikeastaan se on aika hauskaa! Olen suunnitellut että treenaisimme nyt jonkun aikaa kentällä käynnissä ja muuna aikana kävisimme maastoilemassa ja irrottelemassa rennosti. Pidän tärkeänä sitä että hevoselle jää hyvä mieli harjoituksesta ja se vaikuttaa innostuneelta. Jos koko ajan tekee liian vaikeita juttuja eikä se (ja ratsastaja) saa onnistumisen kokemuksia niin voisi käydä niin että tämäntyyppinen heppa alkaisi inhoamaan kenttätyöskentelyä yli kaiken.