Fálkin ja Ainon treenipäiväkirja

Olemme islanninhevosruuna Fálki ja teknologiayrityksessä työskentelevä Aino. Haluatko tulla mukaan seuraamaan kuinka treenimme edistyy?

Thursday, March 29, 2007

Löysin keskivartaloni

Oltiin Kuumassa pari päivää saamassa käyttöopastusta hevosillemme :)

Fálki meni kivasti kun saimme ensin ratkaistuksi muutaman jutun. Sehän on oppinut jossian vaiheessa huonon tavan venkslata kielellään ja siltä on mennyt paljon huomiota kielen saamiseen kuolaimen päälle, jolloin ratsastajalta katoaa käytännössä suurin osa kontrollista. Nyt keksittiin semmoinen niksi että laitettiin alaturpis silleen jännästi lenkiksi turvan päälle kuolainten kautta, joten nyt se sei enää saakaan kieltään yli. Tuo niksi ei satuta tietenkään hevosta, mutta tehosi näköjään kummasti. Kielen kanssa pelaaminen loppui kummasti ja kontrolli säilyi sen jälkeen melko hyvin. Rullausta ei myöskään enää esiintynyt eikä kompurointia.

Toinen juttu kiva juttu oli että tajusin mistä keskivartalossa on ratsastuksessa kyse! Se pitää pitää melko tiukkana, vähän niinkuin pilateksessa. Ennen olen antanut sen olla löysänä, mutta nyt sen aika on ohi. Tuo asia parantaa istuntaa huomattavasti ja tekee helpommaksi lantion käyttämisen käännöksissä ja parantaa töltin ratsastamista. Eli töltissä tulisi tehdä puolipidätteitä yhä enemmän istunnan avulla. Eli töltissähän ratsastetaan siten että aktiivisesti käytetään vuoronperään pohkeita, joilla aktivoidaan hevosen takaosaa, ja puolipidätteitä, joilla kootaan etuosaa ja ryhdistetään. Eli puolipidätteissä tulisi aina käyttää alavatsalihaksia, eli niinkuin pilateksessa "vedetään vyö kolmos-reikään" ja pikkuhiljaa ohjaspidätteiden merkitys vähenee ja kohta minulla on hevonen jolla ei tarvitse ohjien apua töltissä juuri lainkaan. Tai noin se ainakin teoriassa menisi, täytyy yrittää ja katsoa miten onnistuu oikeasti.

Töltti menikin tosi kivasti sen jälkeen kun nuo pari asiaa saatiin korjatuksi. Se oli melko puhdasta ja rytmikästä aina niin kauan kunnes "nukahdin". Eli siis sen ratsastus perustuu aktiivisuuteen, nimittäin heti jos minä lopetan ratsastamisen ja aloitan haaveilemisen niin hevonenkin lopettaa työntekemisen eikä kulje puhtaasti. Siispä: puolipidäte-pohje-puolipidäte-pohje... Käytiin lopuksi myös baanalla, siellä oli tosi hauska töltätä kun kulmat eivät tulleet heti vastaan.

Tästä lähtien mun täytyisi tehdä Fálkin kanssa ihan vaan perusjuttuja jonkin aikaa. Siirtymisiä paljon ja kaarevia uria, sekä väistättämistä ympyrällä. Fálkin täytyy reagoida sivulle vieviin pohkeisiin ja pidätteisiin. Mikäli se ei reagoi, täytyy antaa hieman kovempi apu tai laskeutua maahan ja kokeilla maastakäsin raipan kanssa. Se kyllä pelkää raippaa tosi paljon ja hermostuu siitä. Mulla on jotenkin semmonen fiilis että sillä on huonoja kokemuksia raipasta nuoruudessaan. Mutta täytyy yrittää totuttaa se siihen opettamalla että raipalla ei rangaista vaan se toimii vain merkkinä.

Lisäksi Fálki menee vielä aika pitkässä muodossa, mutta pikkuhiljaa se varmaan alkaa sieltä tulemaan parempaan muotoon kun se alkaa kuuntelemaan vieläkin paremmin pidätettä. Hieman se jo olikin parempi, eli kulki vähän paremmin koottuna aina välillä. Mutta vielä ei ole sen aika että sen pitäisi kulkea tosi kootussa muodossa. Ensin pitää korjata se että se kuuntelee apuja.

Aina kun menen selkään tulisi työskentely aloittaa heti tuntumalla. Ennen liikkeelle lähtöä pitäisi antaa sille merkki ohjilla että se myötäisi ja alkaisi pureskella kuolainta.

Siistiä kun Fálki tulee lauantaina kotiin! Olenkin jo ikävöinyt sitä vaikka on tässä joutenolossa ollut puolensakin, kun on saanut keskittyä välillä töihinkin yms. Mutta nyt on niin ihanan aurinkoista ja valoista että ei todellakaan kannata käyttää niistä sisällä istumiseen enempää kuin on tarvis!

0 Comments:

Post a Comment

<< Home